Vanhusten virtuaalivalvonnan edut ja haitat

Suuret ikäluokat

Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomeen syntyi käsite ”suuret ikäluokat” eli sillä tarkoitetaan vuosina 1945-1949 syntyneitä henkilöitä. Osa heistä muutti paremman elintason perässä Ruotsiin ja muihin länsimaihin, mutta suurin osa heistä jäi kohottamaan maamme sekä omaa elintasoaan. Moni suurista ikäluokista toimi palvelualoilla, opettajina, yrittäjinä ja työläisinä ja maksoivat palkoistaan eläkkeensä etukäteen.

1990-luvun aikana ruvettiin puhumaan ”eläkepommista”, joita nämä maamme ahkerat kansalaiset ovat muka aiheuttaneet. Useat heistä on mennyt naimisiin ja saanut lapsia ja näin yhteiskunnan verotulot ovat huvenneet lisääntyneen sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. 2010-luvulla on huomattu, ettei ns. ”suuret ikäluokat” ole suurin ryhmä Suomessa, vaan 1960-luvun alkupuolella syntyneet kansalaiset. On alettu miettiä, mistä saadaan hoitavia käsiä ja varoja näiden ihmisten vanhuuden varalle? Heistä noin 100 000 on myös työttömänä tällä hetkellä.

Laitoshoidosta kotihoitoon

Yhä enenevässä määrin 2010-luvulla on alettu vanhuksia kotiuttaa laitoksista kotihoitoon tai palvelutaloihin, joissa on virtuaalivalvontaa muun valvonnan ohella. Laitospaikat Suomessa ovat kalliita, yksi hoitopäivä voi maksaa hoitokodissa tai laitoksessa 75 eurosta 250 euroon riippuen tarvittavien palvelujen määrästä. Monilla vanhuksilla on niin pienet eläkkeet, että käytännössä kunnat tai kaupungin sosiaalitoimi maksaa loput hoitomaksusta, mikäli vanhuksella ei ole säästöjä tai omaisuutta, mitkä voisi realisoida hoitomaksujen katteeksi. Toisaalta vanhus haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään tuttujen esineiden, huonekalujen, astioiden ja valokuvien kanssa, joita voi katsella ja muistella menneitä. Vanhuksen on todettu pysyvän kauemmin toimintakuntoisena, jos hän saa asua kotonaan rakkaiden tavaroidensa kanssa. Silti vanhusta ei saisi jättää kotiinsa oman onnensa nojaan ja ajatella, että hän voi soittaa puhelimella milloin vain lähiomaiselleen, jos tarvetta on.

Tänä päivänä omaiset voivat asua hyvin kaukana ikääntyneistä vanhemmistaan eivätkä voi tulla joka hetki tarkistamaan, miten vanhus asunnossaan voi. Onneksi tähän on keksitty että esim. Posti voi tuoda vaatteita, esim. trendly.fi paketin tai ostoksia suoraan kotiovelle ja vanhuksen ei tarvitse lähteä kilometrien päähän ostoksille. Tavaratalot lähes poikkeuksetta järjestävät tuotteilleen kotiinkuljetuspalvelun kohtuuhintaan. Miten omaiset tai vanhuksen hoidosta vastaavat voivat tarkistaa virtuaalisesti, että kaikki on kunnossa, jos itse asuu kaukana. Siihen löytyy monia ratkaisuja.

Virtuaalivalvonta on nykyaikaa vanhustenhoidossa

Tänä päivänä vanhuksille voidaan asentaa ranteeseen turvaranneke, jota painamalla ikääntynyt voi hälyttää apua. Jos sairauskohtaus yllättää, eikä pääse muuten liikkumaan, turvaranneke on hyvä ratkaisu. Vanhuksen luvalla voi olla esim. eteistiloissa valvontakamera, jonka kautta voi tietää, onko vanhus yleensä liikkunut asunnossaan. Vanhus voi olla yhteydessä puhelimen lisäksi Skypen kautta omaisiinsa tai omahoitajaansa, joka voi tulla katsomaan. Voidaan sopia määrätyistä päivistä, jolloin vanhusta käydään katsomassa ja mahdollisesti eri laskua vastaan palvellaan, kuten siivotaan, tiskataan, vaihdetaan lakanat, tarkistetaan lääkityksen säännöllinen otto sekä autetaan käymään lääkärissä ja muissa palveluissa.

Vanhuksen dementoitumisen ehkäisemiseksi on kehitetty myös virtuaalieläimiä ja robottiystäviä, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton. Viimeisin vaihtoehto on asentaa vanhuksen käteen mikrosiru, joka seuraa asiakkaansa elintoimintoja ja lähettää suoraan häntä valvovalle omahoitajalle tietoa hänen terveydentilastaan. Jos asiakkaalle tulee jokin merkittävä poikkema, mikrosiru laukaisee terveydenhoitoviranomaisille hälytyksen, että asiakasta on mentävä katsomaan. Tällä hetkellä mikrosirun otto on vapaaehtoista ja harvat ovat suostuneet ottamaan sitä peläten sen aiheuttavan sivuvaikutuksia.

Virtuaalivalvonnan haitat

Virtuaalivalvonnan haittana on yksityisyyden suojan aleneminen, urkinta sekä mahdollisesti rikollisen toiminnan kohteeksi joutuminen. Hakkerit voivat tekeytyä omaishoitajan sijaiseksi tai viranomaiseksi ja pyrkiä hyväksikäyttämään vanhusta, jolla on muistihäiriöitä. Samoin virtuaalivalvonnasta puuttuu ihmimillinen lämpö, jota myös vanhus tarvitsee elämänsä ehtoovuosina.

Leave a Reply